Osallistuin viime viikolla kaksipäiväiseen Dare to Learn 2019 -oppimistapahtumaan Helsingissä Korjaamolla. Dare to Learn on Pohjois-Euroopan suurin kansainvälinen moderni oppimistapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden keskustelulle, vuorovaikutukselle, kyseenalaistamiselle, ideoinnille ja uuden luomiselle. Tapahtuma osallistaa kävijänsä vahvasti ja onkin varsinainen verkostoitujan ja aktiivisen osallistujan unelmatapahtuma.
"Learn your mission, learn to lead and learn about yourself"
Torstaiaamun keynote-puhujana esiintyi sympaattinen Ryan Findley African Leadership Universitysta (ALU). Hän nosti puheessaan esille sen, että ihmiset alkavat jo hyväksyä ajatuksen elinikäisestä oppimisesta ja oman osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Suuri ja usein kysytty kysymys kuuluukin: mitä minun pitäisi oppia? Tähän kysymykseen vastaaminen ei kuitenkaan auta kysyjää kovin pitkälle, sillä osaamisen tarve muuttuu ja sitä kautta vastaus väkisinkin vanhentuu. ALUssa onkin otettu askel eteenpäin ja siirrytty kysymään mitä-kysymyksen sijaan miksi, miten ja kuka.
Jokaisen ALUsta valmistuvan tulisi osata kolme asiaa. Ensimmäinen niistä on oma missio: yksittäisen ammatin sijaan tulisi löytää jokin suuri ongelma tai haaste johon haluaa keskittyä ja jonka haluaa ratkaista. Toinen on johtaminen: johtaja saa empatian, motivoinnin ja voimaannuttamisen kautta aikaan muutosta, jota tarvitsemme. Kolmas on itsensä tunteminen: kun tuntee itsensä ja omat vahvuudet, heikkoudet, motivaation ja sen mitä jo osaa, hahmottaa helpommin myös sen, mihin suuntaan itseään tarvitsee ja kannattaa tulevaisuudessa kehittää.
Kun hallitsee nämä kolme asiaa ja osaa sitä kautta vastata kysymyksiin miksi, miten ja kuka, saa eväitä pitkälle tulevaan, jopa 50 vuoden päähän. Mikäli tyytyy kysymään vain mitä-kysymystä, ei todennäköisesti löydä kovin pitkäkestoista ratkaisua.
![]() |
| Ryan Findley aloittamassa esitystään |
Itselleni tapahtuma tarjosi muutaman kiinnostavan keynote-puheenvuoron, pari työpajaa, lukuvinkkejä sekä antoisia keskusteluja tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tapahtuman pääteema, oppimisen tulevaisuus, näkyi vahvasti kaikissa sisällöissä. Oma ohjelmapolkuni ei kuitenkaan tarjonnut tällä kertaa kovinkaan selkeitä ratkaisuja tai oivalluksia, joita olisin ehkä kaivannut. Tärkeää kuitenkin oli, että sain jälleen ravisteltua omaa ajatteluani. Tekee ehdottomasti hyvää poistua välillä omalta työpisteeltä täysin toisenlaiseen ympäristöön. Joskus käy myös niin, että oivallus iskee vasta jälkikäteen; sitä odotellessa!
![]() |
| Tapahtumasta tarttui mukaan hyödyllinen korttipakka! |



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti