Mobiilikesäkoulussa innostuttiin ja onnistuttiin

Mobiilikesäkoulu järjestettiin tällä viikolla Espoon Otaniemessä Urban Millin tiloissa. Kyseessä oli jo yhdeksäs Mobiilikesäkoulu, tosin itselleni vasta toinen kerta. Kaksipäiväinen tapahtuma koostui mm. työpajoista, käytäväkeskusteluista ja yhdessä tekemisestä. Suurin osa osallistujista oli samalla myös pajanpitäjiä ja kunkin pajan sisältö oli täysin pitäjiensä ideoima. Näin tapahtuma oli todellakin osallistujiensa näköinen.

Oman työpajani aiheena oli ohjelmointi. Pajassa pääsi mm. kokeilemaan erilaisia ohjelmoitavia robotteja ja tutustumaan erilaisiin tapoihin harjoitella ohjelmointitaitoja. Monille pajan kävijöistä ohjelmointi oli vielä melko vieras teema, joten keskustelimmekin paljon ohjelmoinnin perusideasta, merkityksestä nyt sekä sen roolista tulevaisuudessa. Monet keskustelut päättyivätkin yksimielisyyteen siitä, että ohjelmointi on tärkeä osa tulevaisuuden taitoja ja ohjelmointiosaamisesta tai ainakin aiheeseen liittyvästä ymmärryksestä on hyötyä millä tahansa alalla.

Tapahtuman toisena päivänä toteutimme työkaverini Pauliinan kanssa yhteisen 360-kuvaamiseen ja ThingLinkin käyttöön liittyvän pajan. Myös tässä pajassa riitti kiinnostuneita kävijöitä. Tutustuimme 360-kameraan, kuvaamiseen, kuvien rikastamiseen ThingLink-palvelussa sekä kuvien ja videoiden käyttömahdollisuuksiin. Vaikuttaa siltä, että 360-kuvaus on erityisesti opetuspuolella edelleen melko pienessä roolissa, mutta sen tuomat mahdollisuudet kiinnostavat monia. Arvioisin, että 360-kuvan ja videon hyödyntäminen moninkertaistuu lähivuosina, kun mm. 360-kamerat yleistyvät sekä useammat alustat alkavat tukea 360-kuvaa.

Pauliina toteutti tapahtuman aikana myös asiantuntijahaastatteluita, joiden kautta pääsee mukavasti vielä näin jälkikäteen mukaan Mobiilikesäkoulun tunnelmiin. Omalla haastatteluvuorollani kerron vielä lisää ohjelmointi- ja 360-pajoista. Haastatteluita voit kuunnella täältä. 

Ensi vuonna onkin Mobiilikesäkoulun juhlavuosi, sillä tapahtuma täyttää 10 vuotta! Juhlavuoden tapahtumaa onkin jo lähdetty suunnittelemaan ja luvassa on erityisen mielenkiintoista ohjelmaa. Suosittelen lämpimästi osallistumista tähän erittäin antoisaan tapahtumaan.

Ohjelmointitaitojen oppiminen vaatii aikaa ja harjoittelua

Monissa peruskouluissa ohjelmointi on kuulunut osaksi arkea jo kauan ennen uuden opetussuunnitelman tuloa. Lopuissakin kouluissa herättiin aiheen pariin viimeistään OPS-uudistuksen myötä. Perusopetuksessa painotetaan erityisesti ohjelmoinnillisen ajattelun kehittymistä, mutta hiljalleen siirrytään myös tekstipohjaisten ohjelmointikielien harjoitteluun. Ohjelmoinnin opetuksen tavoitteena on avata oppilaille ohjelmoinnin logiikkaa ja mahdollisuuksia, sekä auttaa ymmärtämään erilaisten ohjelmien ja laitteiden toimintaperiaatteita. Ohjelmointitaito kuuluu jo nyt lähes osaksi yleissivistystä ja se on tärkeä osa tulevaisuuden taitoja.

On paljon erilaisia tapoja harjoitella ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmointitaitoja. Loogisen ajattelun kehittämiseen ei välttämättä tarvita edes teknologiaa, vaan jo erilaisilla leikeillä ja peleillä voi kehittää ajattelun taitoja. Erilaiset graafiset ympäristöt puolestaan tarjoavat sekä valmiita ohjelmointihaasteita että vapaata suunnittelua. Näin esimerkiksi perusteita voi harjoitella ohjatusti, mutta taitojen karttuessa oppilaat voivat ideoida ja toteuttaa omia ohjelmointiprojekteja. Kun perusteet alkavat olla hallussa, on luontevaa siirtyä tekstipohjaisten ympäristöjen pariin. Tämän jälkeen vain taivas on rajana: tekstipohjaisilla ohjelmointikielillä voidaan luoda esimerkiksi oikeita verkkosivuja, pelejä tai ohjelmia.

Ohjelmointitaidot eivät kuitenkaan kehity itsekseen tai yhdessä päivässä, vaan harjoittelemalla ajan kanssa. Ohjelmointia ja ongelmanratkaisua tapahtuu myös muualla kuin koneen ääressä istuen: esimerkiksi ongelman pohtiminen ääneen työparin kanssa tai ratkaisun hahmottelu paperille piirtämällä saattaa olla huomattavasti tehokkaampaa kuin näppäimistön edessä istuminen. Usein ohjelmoinnissa ajatustyö viekin paljon enemmän aikaa kuin varsinaisen koodin kirjoittaminen.

Peruskoulussa ohjelmointia opettavat oikeastaan kaikki opettajat. Opetussuunnitelman myötä painotus on matematiikassa ja käsitöissä, mutta laaja-alaisen osaamisen kautta ohjelmointi linkittyy kaikkiin aineisiin ja aiheisiin. Monille opettajille tämä onkin ollut jännittävä tilanne: osa on ollut tästä mahdollisuudesta innoissaan, osa suorastaan ahdistunut. Monissa kouluissa on järjestetty lyhyitä ohjelmointikoulutuksia, joissa on avattu ohjelmoinnin opetuksen ideaa. Muutaman tunnin koulutus on kuitenkin vain pintaraapaisu aiheeseen, eikä syvällistä oppimista ehdi tapahtua.

Tukeaksemme opettajien ohjelmointitaitojen kehittymistä toteutamme OHO - ohjelmointi ja pelillisyys perusopetuksessa -koulutuksen. Koulutus on tarkoitettu vasta ohjelmointiin tutustuville perusopetuksen opettajille, eikä pohjatietoa aiheesta tarvitse olla. Koulutus toteutetaan verkko-opiskeluna ja sen kokonaiskesto on noin yksi vuosi (11/2018-11/2019). Koulutuksen aikana perehdytään kattavasti ohjelmoinnin perusteisiin, logiikkaan ja mahdollisuuksiin, erilaisiin tapoihin kehittää ohjelmointitaitoja sekä pelillisyyden hyödyntämiseen opetuksessa. Suosittelemme koulutukseen osallistumista työparin kanssa, jotta esimerkiksi harjoitustehtäviä voi pohtia ja tehdä yhdessä. Koulutus on OPH:n rahoittama ja osallistujille maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ilonait.fi/oho

Julkaistu alunperin Ilonan blogissa 9.8.2018