Gradusta

Kirjoitin aikaisemmin, että viimeistelen opintojani ja ainoastaan gradu on enää työn alla. Nyt voin ylpeänä ilmoittaa, että gradu on valmis ja tutkintopaperit ovat tulossa! Tutkin gradussani TVT:n roolia opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014. Lisäksi vertailin Suomen uutta opetussuunnitelmaa Ruotsin opetussuunnitelman perusteisiin (2011) ja Englannin opetussuunnitelman perusteisiin (2013). 

Lisäketodellisuutta Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä

Yhteenvetona voi todeta, että TVT on kasvattanut rooliaan opetussuunnitelman perusteissa. Se kulkee tiiviisti ja aiempaa laajemmin läpi perusteiden ja on mukana sekä yleisessä osassa että oppiaineissa. TVT:lla on kaksoisrooli oppimisen kohteena että sen välineenä. TVT näkyy erityisesti laaja-alaisessa osaamiskokonaisuudessa nimeltään "tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)", joka muodostaa perusteet TVT-osaamistavoitteille. Osaamistavoitteet painottavat muun muassa erilaisten ohjelmien ja ohjelmistojen toiminta- ja käyttöperiaatteiden tuntemusta, TVT:n vastuullista ja turvallista käyttöä, tiedonhakua ja sen kriittistä pohdintaa, ohjelmoinnin alkeita sekä ergonomiaa. Osaamistavoitteet syvenevät sitä mukaa, kun oppilas etenee perusopetuksessa. TVT:lla ei edelleenkään ole omaa oppiainetta, vaan sitä opetetaan osana muita oppiaineita sekä mahdollisesti valinnaisaineena.

Tellagamia voi hyödyntää tarinankerronnassa

Kun suomalaista opetussuunnitelmaa verrataan Ruotsin ja Englannin opetussuunnitelmiin, löytyy paljon sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Ruotsissa TVT:aa opetetaan pääasiassa oppiaineessa teknik ja Englannissa oppiaineessa computing. Nimien mukaisesti painotukset ovat Ruotsissa teknisellä puolella ja Englannissa tietojenkäsittelyssä. Tämä näkyy myös osaamistavoitteissa. Yhteistä kuitenkin on, että kaikkien maiden opetussuunnitelmissa oppilaalle pyritään takaamaan sellaiset yleiset TVT-taidot, että tämä pärjää niillä niin vapaa-ajalla, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin.

iMoviella elokuvien tekoa ja mediakasvatukseen prehtymistä

Perehdyttyäni aiheeseen näen TVT:n integroinnissa sekä hyviä että huonoja puolia. Olen eritellyt tarkemmin ajatuksiani gradussa, mutta lyhyesti voin todeta, että olen hieman huolissani tästä suuntauksesta. Esimerkiksi ohjelmointia ei mielestäni pitäisi integroida osaksi muita oppiaineita ja siten sysätä vastuuta sen opettamisesta opettajille, joilla ei välttämättä ole mitään tietoa aiheesta. Vaikka ohjelmoinnin osaamistavoitteet eivät ole kovin korkeat, pitäisi opettajalla itsellään olla aiheesta edes  jonkinlaiset perustiedot ja -taidot. Muuten opiskelu jää helposti hyvin irralliseksi ja pinnalliseksi, eikä Perusopetuslain määritelmä arvioinnin tehtävästä toteudu.

Aurasmalla saa toteutettua kivasti lisättyä todellisuutta

Olen erittäin iloinen, että päädyin tekemään gradua juuri tästä aiheesta. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja tämän aihealueen tietämyksestä on ollut nyt syksyn aikana paljon hyötyä töissä. Olisin joka tapauksessa joutunut perehtymään uuteen OPSiin, joten nyt löin käytännössä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 

Ohjelmointia Spherolla, huippukivaa!

Vaikka opinnot yliopistossa ovatkin nyt tältä erää kasassa, ei opiskelu suinkaan pääty siihen. Olen lähtenyt pikku hiljaa kehittämään osaamistani ohjelmoinnin saralla. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin aivan omassa postauksessaan. Mukavaa uutta vuotta kaikille!

iLO-päivät: kuvakollaasit opetuksessa

Osallistuin viime viikolla Kuopiossa järjestetyille iLO-päiville, eli tvt:n opetuskäyttöä koskevaan tapahtumaan. En ollut aiemmin ollut mukana iLO-päivillä, joten olin erittäin innokas ja utelias tapahtuman suhteen. Lisäjännitystä aiheutti se, että oli itse lupautunut yhdeksi pajanpitäjäksi tapahtumaan.

Lähdössä kohti Kuopiota. Kuva: Jaana Vauhkonen

Jännitys oli kuitenkin turhaa, sillä tunnelma päivillä oli rento ja osallistujat olivat liikkeellä avoimin mielin. Pidin oman pajani, Pic Collage -kuvakollaasit opetuksessa, kaksi kertaa, eli molempina päivinä. Pajassa esiteltiin Pic Collage -sovellus, käytiin läpi esimerkkejä kuvakollaasien hyödyntämisestä opetuksessa sekä opeteltiin sovelluksen käyttöä.

Pitämässä esitystä

Ajattelin laittaa esityksen julkisesti jakoon, mikäli joku sattuisi olemaan kiinnostunut kuvakollaaseista tai tästä sovelluksesta. Esityksessä ei ole mukana sovelluksen käyttöohjeita, mutta kuten eräs eskari tänä syksynä totesi: "Tää on huippukivaa! Ja helppoo!", käytön oppii helposti itsekin. Esitys löytyy joko osoitteesta http://prezi.com/6cdw8v53usdx/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share tai alta upotettuna.



PS. Videotallenne esityksestä löytyy täältä: https://kurssi.tv/videos/pic-collage-anu-schroderus/ tai upotettuna alla.

Mobiilipeliä rakentamassa

Kirjoittelinkin jo työblogin puolelle juttua OPS-prosessinohjaajien koulutuspäivästä. Lyhyenä kertauksena voisin sanoa, että olin ICT-ohjaajan roolissa suunnittelemassa ja totetuttamassa tuota päivää. Rakensin yhdessä kollegoideni kanssa Seppo-pelialustalle (entinen SmartFeet) OPS-aiheisen pelin. Seppo toimii siten, että kun peli on käynnistetty, pelaajat pääsevät kirjautumaan peliin joukkueina mobiililaitteen avulla. Siitä hetkestä eteenpäin pelin tarina, säännöt ja tehtävät ovat saatavilla pelaajien älypuhelimissa/tableteissa. Ajattelin kasata tähän tekstiin omia fiiliksiäni pelin rakentamiseen ja pelaamiseen liittyen.

Seppo-pelialusta oli minulle ennakkoon täysin vieras, eikä minulla ollut sen suhteen minkäänlaisia odotuksia. Pelialusta ja sen toiminnot olivat kuitenkin melko yksinkertaisia, joten hahmottuminen tapahtui nopeasti. Ehdottomasti haastavampaa olikin hyvän tarinan ja tehtävien keksiminen. Käytettävyydeltään Seppo-alustasta löytyi muutama kehityskohta: esimerkiksi pelin perustiedoissa kartan lataaminen palveluun oli hieman epäloogista, samoin kuin tallentaminen (käytäntö vaihteli jokaisella välilehdellä). Alusta saattoi välillä myös jumiutua, esimerkiksi uutta tehtävää tallentaessa, eikä ohjelma antanut selkeää virheilmoitusta. Lisäksi pelin jokainen käynnistys maksaa lisenssin, joten turhia käynnistyksiä tulisi välttää. Tämä on aika ikävä piirre, sillä ainakin itse haluaisin testata pelin toimivuutta etukäteen. Esimerkiksi yksi 20 minuutin ilmainen testikäynnistys riittäisi jo erittäin hyvin. Muun muassa nämä tekijät aiheuttivat pelin kehitysvaiheessa hieman harmaita hiuksia. Saimme kuitenkin pelin rakennettua ja antaisin kiitosta ainakin melko yksinkertaisesta ja pääosin helposti omaksuttavasta käyttöliittymästä.

Kuvakaappaus Seppo-pelialustasta

Kun peli oli saatu rakennettua, koitti pian pelipäivä. Pelaajat, noin 60 opettajaa, oli etukäteen jaettu 12 joukkueeseen. Kollegani pisti pelin pyörimään ja joukkueet kirjautuivat sisään. Pelin toteutusvaiheen hankaluuksien vuoksi olin hieman odottanut ongelmia, mutta niitä ei ilokseni tullut! Kaikki tehtävät avautuivat joukkueilla kuten pitikin, joukkueen pelistä poistuminen (esim. selaimen sulkeminen tai nettiyhteyden katkeaminen) ei haitannut ja pelaajat omaksuivat pelialustan toiminnot nopeasti. Pari yksittäistä ongelmaa ilmeni (esim. pari ryhmää ei saanut valokuvatiedostoa palautettua), mutta nämä olivat lähes mitättömiä pulmia odottamieni ongelmien rinnalla. Myös pelin hallinnoijan näkymä oli selkeä. Itse pelaaminen siis yllätti minut positiivisesti!

Myös pelillisyys ja pelipedagogiikka olivat minulle alkuun vielä melko vieraita asioita: toki olin niistä kuullut, mutta en juuri käytännössä toteuttanut. Tämä projekti kuitenkin antoi minulle hurjasti lisätietoa ja käytännön kokemusta aiheesta. Arvioisin, että onnistuimme pelillistämisessä hyvin ja peli motivoi opettajia työstämään OPS-kysymyksiä. Jos pääsisin nyt suunnittelemaan peliä uudelleen, tekisin kuitenkin hieman toisenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi kilpailuviettiä olisi voinut hieman lietsoa alussa ja osa tehtävistä olisi voinut olla hieman toisessa muodossa, jotta pelillistämisen idea ja sen vahvuus olisi paremmin välittynyt. Ensikertalaiseksi ei kuitenkaan hullumpaa jälkeä.

Sää suosi pelaajia

Kirjoitinkin jo työblogin puolelle, että suoritettavissa tehtävissä hyödynnettiin tieto- ja viestintäteknologiaa: yhdellä rastilla joukkueiden piti skannata QR-koodi ja kirjoittaa ajatuksia sen takaa löytyvälle Padlet-seinälle, toisella rastilla ottaa joukkueselfie ja lähettää se, kolmannella tehdä ääninauhoitus... Lisäksi pelaaminen tapahtui mobiililaitteiden kautta. Pelin ohessa opettajat pääsivät kuin huomaamatta tutustumaan vielä kentis uusiin tvt-ratkaisuihin sekä toki myös pelillistämiseen. Pelaamisen jälkeen opettajat pääsivät muokkaamaan peliä omalla koululla pelaamista varten ja varsinkin tuossa vaiheessa kuuntelin ilolla opettajien kommentteja. Monet halusivat kokeilla QR-koodeja sekä Padlet-seinää ja osa oli keksinyt tehtäviin parannusehdotuksia pelillistämisen kehittämiseksi. Opettajat myös neuvoivat toisiaan esimerkiksi QR-koodien luomisessa ja osa suunnitteli jo peliä oppilaille.

Kaiken kaikkiaan peliprosessi vei melko paljon aikaa. Pelin rakentaminen (sekä hyvän idean keksiminen että sen siirtäminen alustalle) on oma hommansa, mutta pelaamisvaiheessa kova työ palkitaan. Suosittelisin ideoimaan peliä yhdessä kollegojen kanssa: ilman Jaanan, Sadun ja minun yhteistyötä pelistä ei olisi tullut läheskään niin hyvä kuin nyt. Kuten monissa muissakin asioissa, tiedon ja ajatusten jakaminen kannattaa!

Ohjelmointia alakoulussa: linkkivinkkejä

Yksikään opettaja, nykyinen tai tuleva, ei ole voinut välttyä kuulemasta opetussuunnitelman perusteiden uudistuksesta. OPS2016 saattaa olla myös muille ryhmille tuttu uutisten kautta. Uudistusta on pohdiskeltu, ihailtu, tuskailtu ja kauhisteltu, ainakin mitä itse olen kuullut. Osa ottaa uudistuksen vastaan ilomielin, toisille se aiheuttaa harmaita hiuksia.

Tieto- ja viestintäteknologia on ottanut aiempaa suuremman roolin uudessa OPSissa ja sitä tulisi hyödyntää monipuolisesti opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa. Lisäksi OPSiin on lisätty himppu ohjelmointia matematiikan opetuksen sekaan. Alkuopetuksessa 1-2 luokilla ohjelmointiin tutustutaan leikin varjolla, eikä tietokoneita tarvita välttämättä lainkaan. Oppilaat voivat esimerkiksi harjoitella käskyjen antamista robotti-opettajalle, jonka tulee suorittaa luokassa tietty tehtävä. 3-6 luokilla mukaan astuvat jo tietokoneet; ohjelmointia harjoitellaan visuaalisen ohjelmointiympäristön avulla. Esimerkiksi koodaustunti.fi auttaa alkuun. Monipuolisemman ympäristön tarjoaa puolestaan Scratch, jolle on jo olemassa runsaasti erilaisia valmiita käyttöoppaita, tehtäviä ja malleja. Yläkoulussa luokilla 7-9 ohjelmointia puolestaan harjoitellaan jonkun tekstipohjaisen ohjelmointikielen avulla ja oppilaiden tulisi oppia luomaan yksinkertaisia, toimivia ohjelmia. 

Olen koonnut Symbaloon avulla kokoon linkkejä, joiden avulla voi tutustua peruskoulun, erityisesti alakoulun, ohjelmointiin. Vasempaan yläkulmaan on kasattu 1-2 luokille sopivia vinkkejä, oikeaan yläkulmaan helppoa 3-6 luokille sopivaa materiaalia, vasemmalle alas 3-6 luokille helppoja sekä hieman haastavampia  linkkejä ja oikeaan alakulmaan yläkouluun sopivaa materiaalia. Tarkoituksenani on päivittää taulua sitä mukaa kun löydän sopivia linkkejä. Voit myös vinkata minulle sopivia lähteitä. Löydät taulun joko täältä tai alta.

Syksyn tullen...

Elokuu lähestyy loppuaan ja kesä alkaa olla paketissa. Uumoilin kesän alkaessa, että kesäni tulee todennäköisesti sisältämään niin opiskelua kuin lomailuakin. Näin kävikin, tosin viileästä alkukesästä johtuen aika meni ennemmin opiskellessa kuin lomaillessa. Hyvä näin, sillä graduni eteni suurin harppauksin eteenpäin. Valmistuminen vuodenvaihteeseen mennessä on edelleen hyvin realistinen tavoite.

Gradun kirjoitus ja lomailu saivat kuitenkin tällä viikolla jäädä taka-alalle, sillä aloitin maanantaina uudessa työssä. Työskentelen (ainakin) tulevan lukuvuoden seudullisena ICT-ohjaajana, eli käytännössä teen samankaltaisia tehtäviä kuin tammikuun harjoittelussani. Kun kuulin päässeeni mukaan tähän projektiin, hymyilin suupielet korvissa. Olen uskomattoman kiitollinen tästä mahdollisuudesta: paremmin ei olisi voinut käydä.

Näihin tehtäviin jälleen

Tuleva lukuvuosi tulee pitämään sisällään monipuolista ohjelmaa liittyen pääasiassa eskareiden, peruskoululaisten että opettajien tvt-koulutukseen. Saan suunnitella ja toteuttaa muun muassa iPadin sekä peda.netin käyttökoulutuksia että ohjelmointiopetusta. Lisäksi pääsen itse osallistumaan erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin, kuten iLO-päiville, Virtuaaliopetuksen päiville sekä ITK-konferenssiin. Osassa tapahtumista olen mukana tavallisena messuvieraana, mutta esimerkiksi iLO-päivillä toimin myös pajanpitäjänä.

Totesinkin jo kollegoilleni, että vielä maanantaiaamuna kalenterini oli syksyn osalta täysin tyhjä, mutta nyt merkintöjä on jo huhtikuulle saakka. Tämä ei kuitenkaan haittaa, päivastoin olen erittäin innoissani. Uskon, että tämä kokemus antaa minulle paljon: odotan kehittyväni opettajana ja kouluttajana sekä pedagogisen tvt:n asiantuntijana. 

Kevät paketissa

Otsikko jo sen kertoo: kevään aherrus on vihdoin tullut päätökseen! Kevään aikana sain viimeisteltyä sekä terveystiedon, markkinoinnin että opettajan pedagogiset opinnot, ilokseni vielä erittäin hyvin arvosanoin. Pakko sanoa, että olo on nyt aika helpottunut. Opiskelu ei kuitenkaan vielä loppunut, vaan kesän ja syksyn aikana aion suorittaa kasvatustieteen kursseja sekä kirjoittaa gradua. Tavoitteenani olisi valmistua viimeistään jouluun mennessä, mutta mikäli olen ahkera, saattaa valmistumispäivä koittaa myös aiemmin. Olen myös hakenut jonkin verran töitä, joten mikäli tuuri osuu kohdalle ja työpaikka löytyy, saattavat suunnitelmat vielä elää jonkin verran. En kuitenkaan aio ottaa stressiä asiasta, vaan annan asioiden mennä omalla painollaan.

Kesäsuunnitelmiini kuuluu siis opiskelua, mutta jonkin verran myös pelkkää lomailua ja rentoutumista. Rentoudun parhaiten mökillä, ystävien seurassa, rauhallisilla kävelylenkeillä luonnossa, kirjaa lukien auringonpaisteessa ja lapinkoirani Vilin kanssa touhutessa. Toivonkin siis kesältä paljon näitä asioita. Kirjoittelen tänne blogiin kun jotain mielenkiintoista ilmaantuu, viimeistään syksyllä. Mukavaa kesää!

Koiratanssitreeneissä Vilin kanssa

SciEDU

Kirjoitin maaliskuussa lyhyesti opettajien koulutustapahtumasta SciEDUsta ja mainitsin, että minua pyydettiin mukaan pitämään pajaa. Lauantaina 25.4. tuo päivä vihdoin koitti ja Areenalle kokoontui yli 1000 opettajaa päivittämään tieto- ja viestintäteknologiaosaamistaan. Oman pajani aiheena oli sähköisten kyselyiden ja kokeiden luomiseen soveltuva Socrative. Pajassa vieraili päivän aikana ainakin 50 opettajaa, jotka pääsivät harjoittelemaan kokeiden luomista. Lisäksi pajojen aikana ja väliajoilla pisteellä pyörähti kiinnostuneita kävijöitä, jotka tutustuivat lyhyesti Socrativen ideaan.

Areena oli jälleen hienosti valaistu tapahtuman ajan

Tapahtuma oli omasta mielestäni oikein onnistunut, ainakin oman pajani osalta. Tapahtuman laajuus vaikutti hieman saataviin tarvikkeisin ja välineisiin, esimerkiksi videotykkejä oli melko haastava löytää. Lisäksi suuri väkimäärä nosti desibelitasoja jonkin verran. Tämä saikin minut ajattelemaan pajan pitämistä toisesta näkökulmasta: en pitänytkään pajaa perinteisen opettajajohtoisesti, vaan annoin osallistujien työstää kyselyitä pienissä ryhmissä omassa tahdissaan. Kiersin ryhmissä neuvomassa ongelmakohdissa ja vastailemassa kysymyksiin. Näin vältin välineisiin että äänen kuuluvuuteen liittyvät ongelmat. Koen, että tämä menetelmä sopi tilanteeseen erittäin hyvin.

Leikkiä valolla ja varjolla

Olen erittäin iloinen, että minua pyydettiin mukaan tapahtumaan. Valitettavasti oman pajan pitäminen vei oikeastaan kaiken ajan, enkä päässyt tarkemmin tutustumaan muiden pajojen tai luentojen sisältöihin. Esimerkiksi oppimispelit Roll&Rock ja Semideus olisivat olleet mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia. Toisaalta oli mukava seurata muista pajoista tulevia kävijöitä ja kuunnella heidän mietteitään pajan sisällöstä ja tapahtumasta ylipäätään. Kommenttien perusteella opettajat oppivat tapahtumasta paljon uutta ja monet aikoivatkin hyödyntää oppimiaan asioita opetuksessa vielä tänä keväänä.

Tieto- ja viestintäteknologiaa Botanialla

Tänä keväänä olen opetusharjoittelun ohella työstänyt myös toista opettajan pedagogisten opintojen kurssia. Tuolla kurssilla olemme päässeet suunnittelemaan biologiaan liittyvää opetuskokeilua luokanopettajaopiskelijoille. Ryhmäni opetuskokeilu liittyy kasvillisuusvyöhykkeisiin ja kasvin rakenteeseen. Tänään koitti suuri päivä, kun pääsimme vihdoin toteuttamaan opetuskokeiluamme.

Perhoshuone Botanialla on täynnä upeita perhosia

Opetuskokeilu toteutettiin Joensuun kasvitieteellisellä puutarhalla Botaniassa. Botaniassa on viisi erilaista huonetta: trooppisen vyöhykkeen huone, jossa viihtyy trooppisen vyöhykkeen kasvien lisäksi mm. papukaija Juuso, kesäsateiden vyöhykkeen huone, talvisateiden huone, trooppinen perhoshuone sekä aavikko. Jaoimme noin 20 opiskelijan ryhmän viiteen pienempään ryhmään, annoimme ryhmille jonkun vastuuvyöhykkeen ja ohjeistimme tekemään itse laatimiamme tehtäviä liittyen mm. kasvin rakenteeseen ja perhosen kehitysvaiheisiin. Ryhmät saivat käyttöönsä iPadit, joiden avulla he pystyivät ottamaan kuvia kasveista ja perhosista.

Kaakaopuu

Kun ryhmät olivat tutkineet kasveja tarpeeksi, siirryimme yliopistolle etsimään lisätietoa ja koostamaan havaintoja. Ryhmät saivat tässä vaiheessa iPadien lisäksi käyttöönsä vielä läppärit. Havaintoja alettiin koostaa Padletiin, johon tulikin erittäin mukavasti tietoa. Lopputuloksesta tuli ehkä hieman sekavan näköinen eikä Padletin käyttö iPadeilla ollut täysin vaivatonta, mutta sisältö on erittäin hyvä ja seinän täyttymistä oli mukava seurata. Sekavuutta olisi kenties voinut ehkäistä antamalla jokaiselle ryhmälle omat Padlet-taulut, ja tekisinkin tämän muutoksen mikäli kokeilu toteutettasiiin uudelleen. Lopuksi ryhmät vielä esittelivät oman vyöhykkeensä toisilleen ja antoivat meille anonyymisti palautetta opetuskokeiluun liittyen.

Kuvakaappaus Padletista, näkyvillä osa seinästä

Tämän opetuskokeilun suunnittelu oli ryhmällemme melko haastavaa, sillä ainoastaan yksi meistä on opiskellut biologiaa, hänkin ainoastaan sivuaineena. Tästä huolimatta selvisimme tehtävästä erittäin hyvin. Jäljellä olisi kuitenkin vielä yksi vaihe, nimittäin raportin kirjoittaminen ja esittely. Tarkoituksenamme on mm. arvioida, kuinka kokeilu sujui ja miten toimintaa voisi vielä kehittää. Esitämme havaintomme oman ryhmämme lisäksi myös Botanian väelle ja halukkaille Normaalikoulun opettajille, jotka saavat halutessaan käyttää kokeilujamme myöhemmin uudelleen.

Opettajien koulutusta: O365 ja Kahoot!

Opetusharjoittelun aikana olen päässyt pitämään terveystiedon tuntien lisäksi myös opettajien koulutuksia. Aiheena on ollut muun muassa Office 365:n peruskäyttö ja Kahoot!-tietokilpailuohjelma. Molemmat aiheet ovat olleet erittäin mukavia kouluttaa: O365 on ollut koulutettaville usein melko haastava, jolloin olen todellakin päässyt hommiin, kun taas Kahoot!-koulutuksissa on saanut ottaa vähän rennommin, Olen saanut koulutusten jälkeen runsaasti positiivista palautetta: aihe on ollut hyödyllinen/mielenkiintoinen, opetus on edennyt loogisesti ja opetus kokonaisuudessaan on ollut selkeää. Olen itsekin ollut pääasiassa tyytyväinen pidettyihin tunteihin. Huomasin myös, etten enää jännitä opettamista tai kouluttamista, opetin ketä tahansa. Tämä jättää jatkossa ehdottomasti voimavaroja oman tekemisen reflektointiin ja sitä kautta itsensä kehittämiseen ammatillisesti.

Tänään ohjelmassa on vielä opiskelutovereideni tuntien seuraamista, minkä jälkeen aloitan ansaitun pääsiäisloman. Itse lomaa ei kuitenkaan juuri ole tiedossa, sillä itsenäisiä töitä on pinoksi asti. Onneksi kuitenkin harjoittelu on jo hyvällä mallilla, mikä keventää taakkaa huomattavasti.

Hätäensiapua 9. luokkalaisille

Viimeinen opetusharjoittelu on lähtenyt mukavasti käyntiin. Aloitin harjoittelun sivuaineeni terveystiedon parissa. Suunnittelin yhdessä ohjaavan opettajan kanssa kahdelle 9. luokan ryhmälle hätäensiavusta neljän oppitunnin mittaiset kokonaisuudet. Kahdella ensimmäisellä kerralla tutustuimme hätäensiapuun yleensä, kävimme läpi kiireellisyysjärjestystä, harjoittelimme kylkiasentoa, elvytystä ja painesiteen tekoa sekä perehdyimme sokin ja palovammojen ehkäisyyn että hoitoon. Molemmat tunnit olivat hyvin toiminnallisia, sillä monia hätäensiavun taitoja on hyvä harjoitella jo ennakkoon. Oppilaat myös selvästi pitivät toiminnallisuudesta ja toiminnallisen jakson jälkeen he jaksoivat keskittyä huomattavasti paremmin myös opettajajohtoiseen opetukseen.

Materiaalia painesiteiden tekoon

Tällä viikolla jatkoimme vielä myrkytyksiin, tukehtumiseen, sähkötapaturmiin, nyrjähdyksiin, sekä vesi-, jää- ja liikenneonnettomuustilanteissa toimimiseen. Jotta tunti ei olisi sisältänyt pelkästään opettajajohtoista opetusta, päätin, että oppilaat saavat käydä onnettomuustilanteiden ehkäisyt ja tilanteissa toimimisen ryhmissä itsekseen läpi. Jaoin oppilaat kolmeen ryhmään, annoin kullekin ryhmälle aiheen (joko jää-, vesi- tai liikenneturvallisuus) ja kehotin pohtimaan aihetta. Ryhmien ajatukset myös kirjattiin Padletiin, josta kävimme ne vielä yhdessä keskustellen läpi.

Ensimmäisen 9. luokan padlet, kuvakaappaus sivulta

Olen opettanut yläkouluikäisiä vielä sen verran vähän, etten ollut varma, kuinka ryhmätyöskentely ja/tai Padletin käyttö sujuu. Yllätyin kuitenkin positiivisesti: ryhmissä heräsi runsaasti keskustelua ja Padletiinkin ilmantui pääasiassa asiallisia kommentteja. Lopun koonnissa kävimme jokaisen aihealueen läpi ja pohdimme, mitä mm. varoituskolmiolla tarkoitetaan. Pyysin myös muilta ryhmiltä ajatuksia aiheeseen liittyen, jolloin saimme hyvin monipuolisen katsauksen aiheeseen.

Toisen ysiluokan padlet, kuvakaappaus

Pääsiäisen jälkeen olisi luvassa tämän hätäensiapukokonaisuuden viimeiset tunnit. Silloin olisi tarkoituksena kerrata jakson sisältöjä draaman avulla. Olen ajatellut, että ryhmät saisivat suunnitella erilaisia onnettomuustilanteita ja esittää niitä luokalle. Aiheita onnettumuustilanteisiin voisivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuus, sairaskohtaus, onnettomuus mökillä, onnettumuus jäällä sekä tapaturma metsässä. 

Olen pitänyt terveystiedon opettamisesta erittäin paljon. Esimerkiksi juuri hätäensiapu on hyvin käytännönläheinen ja konkreettinen aihe, mikä selvästi motivoi myös oppilaita aiheen pariin. Esimerkiksi tämä Kalevan uutinen auttoi monia oppilaita ymmärtämään, että myös heillä on mahdollisuus ja kyky pelastaa jopa ihmishenkiä. Opetus on myös sujunut hyvin ja olenkin saanut runsaasti kehuja mm. rauhallisuudestani opetustilanteissa.

Terveystiedon ohessa olen ehtinyt pitämään myös opettajien TVT-koulutuksia, mistä ajattelinkin kirjoitella seuraavaksi!

SciFest ja SciEDU

Joensuussa järjestetään 23.-25.4.2015 tiede- ja teknologiafestivaali SciFest. Tapahtuma pitää sisällään tieteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä erilaisia työpajoja, luentoja, kilpailuja, näyttelyjä ja muuta toimintaa. Tapahtuma on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille lapsille, nuorille ja opettajille. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Valon voima.

Levähdyspaikka SciFest Plaza, tunnelmia vuonna 2014

Osallistuin SciFestiin viime vuonna UEF-lähettilään roolissa. Päivystimme SciFest Plazalla, jossa ahkerasti pajoja kiertäneet koululaiset saivat levähtää ja kertoa kokemuksiaan tapahtumasta. Eniten hehkutusta aiheuttivat limalöllöt, joita sai itse valmistaa jossain pajassa. Torstaina ja perjantaina vierailijat olivat pääosin koululaisryhmiä ja näiden opettajia, mutta lauantaina mukana oli paljon perheitä ja myös alle kouluikäisiä lapsia. Tänä vuonna osallistun tapahtuman oheistoimintaan, tosin tällä kertaa hieman eri roolissa.

Karelia AMK:n pajalla kamerat kiinnostivat vuonna 2014

SciFestin yhteydessä järjestetään Joensuun seudun opettajille suunnattu SciEDU-täydennyskoulutuspäivä, jonka teemana on tieto- ja viestintäteknologia kasvatuksessa ja opetuksessa. Päivän aikana järjestetään runsaasti erilaisia asiantuntijaesityksiä ja opetusteknologiaan liittyviä työpajoja. Itse pääsen pyörittämään yhtä tuollaista pajaa, aiheena sähköisten kyselyiden ja kokeiden laatimiseen soveltuva Socrative-ohjelma. SciEDUn ohjelma ei vielä ole täysin valmis, mutta tällä hetkellä pajoja on tulossa muun muassa peda.netiltä, e-Opilta, Kopiostolta, Joensuun pedagogisilta ICT-ohjaajilta ja muilta tieto- ja viestintäteknologiaan erikoistuneilta toimijoilta. Tulossa on siis varsin laadukas ja monipuolinen kattaus liittyen TVT:n opetuskäyttöön ja odotankin jo innolla tapahtumaa. Toivon, että ehtisin pajan pitämisen ohessa tutustumaan hieman myös muiden pajojen ja esitysten tarjontaan.

Robotiikkaa vuonna 2014 tietojenkäsittelytieteen pajassa

Palaan aiheeseen tapahtuman jälkeen ja kerron hieman, millainen fiilis tapahtumasta jäi. Tapahtuman rakentumista voi seurata osoitteesta http://sciedu2015.blogspot.fi/.

Viimeistä opetusharjoittelua viedään

Vierailin viime viikolla Joensuun Normaalikoululla, jossa kävin seuraamassa kaksi yhdeksäsluokkalaisten terveystiedon tuntia. Syynä vierailuun on ensi viikolla alkava Tutkiva opettajuus -harjoittelujakso, eli viimeinen opetusharjoitteluni. Harjoittelun aikana pidän ainakin 9. luokkalaisille terveystiedon tunteja ensiavusta ja todennäköisesti tietotekniikan tunteja/koulutuksia opettajille. Opettajien koulutuksien aiheena on näillä näkymin Office 365, mutta tarpeesta riippuen koulutan myös muiden ohjelmien tai ohjelmistojen käyttöä. Tarkempi sisältö selviää ensi viikolla, kun harjoittelu virallisesti alkaa.

Norssilla oppilaat saavat halutessaan istua tuolien sijaan jumppapalloilla!

Ajattelin jälleen kasata hieman harjoittelun aikaisia fiiliksiä ja ajatuksia tänne blogiin. Kaikki tähän harjoitteluun liittyvät tekstit on merkitty tutkiva opettajuus -tunnisteella, jotta niitä on myöhemmin mahdollisimman helppo selata.

Some-kurssi käynnistyy!

Huomenna keskiviikkona suuntaan jälleen pitkästä aikaa kansalaisopistolle, jossa aloitamme tämän kevään "Sosiaalinen media senioreille" -kurssin. Täytyy myöntää, että vatsassa lentelee hieman perhosia: uuden ryhmän tapaaminen ja ryhmäläisiin tutustuminen on aina uusi ja jännittävä tilanne. Uskon kuitenkin, että kaikki sujuu hyvin ja toivon, että kurssi vastaa mahdollisimman monen toiveita.

Tarkoituksenani on aloittaa kurssi esittäytymisillä ja yleisillä asioilla. On mielenkiintoista kuulla, miksi opiskelijat ovat tulleet juuri tälle kurssille ja mitä he toivoisivat oppivansa. Näin pystyn muokkaamaan kurssia opiskelijoiden toiveiden mukaiseksi ja varmistamaan, että mahdollisimman moni saisi mahdollisimman paljon irti kurssista. Esittäytymiset auttavat myös luomaan ryhmähenkeä ja tutustumaan toisiin paremmin.

Koska tapaamiskerta on melko pitkä, 3x45 minuuttia, täytyy ensimmäisellä kerralla mennä myös varsinaiseen aiheeseen. Ensimmäiselle kerralle olen valinnut aiheeksi blogit. Ajattelin, että voisimme tarkastella esimerkkinä tätä blogia ja tutkia, millaisia erilaisia elementtejä blogista löytyy. Tutustumme myös muihin blogeihin, kuten Makuja kotoa -ruokablogiin, Hupsistarallaa-käsityöblogiin, Pajulintu laulaa -luontokuvablogiin ja Kalastus-blogiin. Tutkimme niiden avulla muun muassa yksityisyyttä, erilaisia blogialustoja ja blogien erilaisia tarkoituksia. Käymme myös läpi, kuinka blogeja löytää ja ajattelin näyttää, miten blogi näyttäytyy kirjoittajan näkökulmasta.

Uskon, että TVT:n ja sosiaalisen median käyttöä oppii kokeilemalla ja itse tutkimalla. Tästä syystä opiskelijat saavat tällä kerralla myös etsiä itse blogeja ja tutkia niitä omaan tahtiin. Yksi olennainen osa blogeja on myös kommentointi. Tässäpä teille kurssilaisille tehtävä: käy jättämässä kommentti tämän kirjoituksen loppuun. Voit esimerkiksi kertoa toiveistasi kurssille, linkittää jonkun mielenkiintoisen blogin tai kertoa, oletko aiemmin lukenut blogeja. Harjoitus tekee mestarin, joten rohkeasti vain kommentoimaan!

Mukana ViSCoS-projektissa

Esittelin aiemmin kaksi muuta työpaikkaani, Opparin ja kansalaisopiston, joissa työskentelen osa-aikaisesti opintojeni ohella. Nyt olisi vuorossa kolmas työ, verkko-opettaja yliopistolla.

Itä-Suomen yliopisto, avoin yliopisto ja tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoavat mahdollisuuden opiskella tietojenkäsittelytieteen perusopinnot itsenäisesti verkko-opintoina. Nämä opinnot vastaavat täysin yliopisto-opintoja ja ne on esimerkiksi mahdollista hyväksilukea yliopistotutkintoon. Tätä opintoprojektia kutsutaan nimellä ViSCoS (Virtual Studies of Computer Science) ja työskentelen siinä verkko-opettajana.

Olen ollut ViSCoSissa mukana vuodesta 2012 ja vastuualueisiini on kuulunut Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen ja Tietojärjestelmän suunnittelu -kurssit. Olen kehittänyt näitä kursseja laatimalla niille uusia harjoitustehtäviä, neuvonut opiskelijoita näiden opintoihin liittyvissä pulmissa, korjannut opiskelijoiden palauttamia harjoitustehtäviä ja antanut heille palautetta tehtävistä, laatinut yleisiä mallivastauksia, laatinut tenttejä sekä korjannut niitä ja hoitanut eräitä paperihommia. ViSCoS-kursseilla on yleensä käytössä Moodle-pohja, jonka kautta viestintä ja opiskelu pääosin tapahtuu. Kurssilaisia on lukioikäisistä eläkeläisiin.

Kuvakaappaus TJS-kurssin sisällöstä

Seuraava ja näillä näkymin viimeinen ViSCoS-kurssini lähtee käyntiin maaliskuussa. Aiheena on tietojärjestelmän suunnittelu. Tälläkin kurssilla opiskelijoilla on viikottain tehtäviä, joita minä korjaan ja kommentoin. Tehtävien teon kannusteena on oppimisen lisäksi mahdollisuus saada bonuspisteitä tenttiin. Laadin myös opiskelijoiden tentin ja korjaan sen.

Kuvakaappaus JTKT-kurssin sisällöstä

Tämä työ on opettanut minulle verkko-opettamisen saloja: kun opiskelijaa ei näe, tulee esimerkiksi kirjoitettujen kommenttien olla selkeitä, eikä väärintulkitsemisen mahdollisuutta saa syntyä. Verkkokursseilla opiskelijan taitotasoa on myös huomattavasti vaikeampi arvioida. Esimerkiksi suppeasta vastauksesta on joskus erittäin hankala päätellä, eikö opiskelija tiedä asiasta enempää, vai tietääkö hän paljonkin mutta on poiminut vastaukseensa vain tärkeimmät asiat niukasti ilmaistuna. Lisäksi osalle suullinen ilmaisu saattaisi olla parempi keino esittää vastauksia, mutta näillä kursseilla on pidättäydytty kirjallisissa vastauksissa. Mikäli toimin jatkossa vielä verkko-opetuksen parissa, olisi toiveenani kehittää sitä vielä vuorovaikutteisemmaksi ja monipuolisemmaksi.

Olen hyvin iloinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus tutustua verkkopedagogiikkaan jo opiskeluaikanani ja saada siitä kokemusta. Olen oppinut huimasti, mitkä käytänteet ovat toimivia ja missä puolestaan olisi kehittämistä. Olen myös saanut harjoitusta tentin laatimisessa ja korjaamisessa: nekin vaativat taitoa. Lisäksi projektimuotoisessa työskentelyssä työtunnit lasketaan tarkasti, ja olenkin saanut hyvää kokemusta ajankäytön suunnittelussa ja hallinnassa.

15 pelillistä sovellusta lapsille

Harjoitteluni aikana pääsin opettamaan ja ohjaamaan hyvin paljon esi- ja alkuopetuksen oppilaita ja opettajia, sekä neuvomaan näille hyödyllisiä sovelluksia. Ajattelinkin koota tähän kirjoitukseen yhteenvetoa oppimispeleistä ja -sovelluksista, joihin tutustuimme. Osa on saatavilla vain AppStoresta, osa myös muista sovelluskaupoista. Kaikki esitellyt sovellukset ovat ilmaisia, mutta osa niiden toiminnoista on maksullisia. Olen kuitenkin keskittynyt ilmaisten osien esittelyyn.

Lolan matikkajuna

Lolan Matikkajuna on noin esikouluikäisille sopiva sovellus, jossa tutustutaan numeroihin ja esimerkiksi enemmän -käsitteeseen. Sovelluksen kieleksi voi valita suomen, jolloin puhutut sekä kirjalliset ohjeet tulevat suomeksi. Lolan Aakkosjuna on hyvin samankaltainen kuin matikkajuna, mutta nimensä mukaisesti siinä keskitytään kirjainten opetteluun. Tarkoituksena on esimerkiksi valita äännettä vastaava kirjain tai tunnistaa saman kirjaimen pieni ja iso muoto. Myös tämä sovellus sopii hyvin esikouluikäisille.

Molla ABC on puolestaan sovellus, jonka avulla voi harjoitella kirjainten ja numeroiden piirtämistä. Ohjelma antaa selkeät ohjeet, eikä hyväksy väärin kirjoitettua muotoa. Kirjaimet ja numerot piirretään omalla sormella. Tämä sovellus sopii erittäin hyvin esimerkiksi eskareille ja 1. luokkalaisille, jotka opettelevat kirjainten muotoja ja oikeita muodostustapoja.

Molla ABC

Manu ja Matti -sovellus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella palapelien kokoamista, muistipeliä sekä sanapeliä. Pala- ja muistipeli soveltuvat hyvin esimerkiksi eskareille ja 1.-2. luokkalaisille, kun taas hirsipuu-tyyppinen sanapeli on hyödyllinen noin 3.-6. luokkalaisille. 

Kodable on sovellus, joka auttaa kehittämään ohjelmoinnissa vaadittua loogista ajattelukykyä.  Ensimmäiset tehtävät ovat helppoja, eskareille sopivia, mutta haastavammat sopivat hyvin myös noin 3. luokkalaisille. Ohjeet ovat kuvallisia, joten lukutaitoa ei välttämättä tarvita. Scratch on toinen hyvä sovellus ohjelmoinnin harjoittelemiseen. 

Math Fight

Todo Math soveltuu noin esikouluikäisille ja himpun sitä vanhemmille matematiikan opetteluun. Sovellus on englanninkielinen, mutta kuvalliset ohjeet ovat erittäin selkeät.

Matikkakunkku on suomenkielinen sovellus, jonka avulla voi harjoitella numeroita että laskemista. Ilmaisversiossa saatavilla ovat ainakin yhteen- ja vähennyslaskut. Helpoimmat tehtävät sopivat noin esikouluikäisille, hieman vaikeammat 1.-2. luokkalaisille.

Math Fight on hauska kaksintaistelupeli matematiikan opiskeluun. iPad jakautuu siten, että molemmille pelaajille avautuu omaan päätyyn laskutehtävä ja vaihtoehdot. Nopeampi oikein vastannut pelaaja saa pisteen, väärästä vastauksesta lähtee piste. Vaikeustasoa on mahdollista muuttaa, jolloin peli soveltuu hyvin 1.-6. luokkalaisille. Parhaimmillaan peli on silloin, kun pelaajien taitotaso on mahdollisimman lähellä toisiaan.

Math Tables tarjoaa mahdollisuuden yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujen opetteluun. Tämä on esittelemistäni matikkapeleistä ehdottomasti haastavin, ja se soveltuukin parhaiten noin 4.-6. luokkalaisille.

Puppet Pals HD -ohjelman avulla voi puolestaan luoda nukketeatteriesityksiä. Oppilaat voivat itse valita hahmot ja taustat, sekä liikutella ja vaihdella näitä mielensä mukaan. Esitykset äänineen ja liikkeineen on myös mahdollista tallentaa ja siirtää esimerkiksi tietokoneelle, josta niitä voi katsella myöhemmin vaikka koko luokan kanssa. Puppet Pals kehittää tarinankerrontaa ja se soveltuu eskareista lähtien kaikille alakouluikäisille.

Popplet Lite esittelyssä!

Sanajahti on sovellus, jossa pelaajan tulee etsiä pelilaudan kirjaimista muodostuvia sanoja. Wordament on toinen hyvin vastaava sovellus. Molemmissa on ideana, että löydetty sana piirretään sormella kirjaimia seuraten. Kutakin kirjainta voi käyttää vain kerran sanassa ja käytettyjen kirjainten tulee sijaita jollain tavalla vierekkäin. Myös Sanakunkku kuuluu vastaaviin sananmuodostuspeleihin.

Edellä esitellyt sovellukset ja oppimispelit ovat mielestäni tällä hetkellä erittäin hyviä sovelluksia eskareille ja 1.-6. luokkalaisille. Niitä voi käyttää joko opetuksessa tai kotona, mikäli talosta vain löytyy tablet-laite. Lisää hyödyllisiä sovelluksia löytyy vielä paljon, tässä oli vain pieni pintaraapaisu. Uusia sovelluksia myös julkaistaan jatkuvasti, joten sovellustarjontaa kannattaa tutkailla säännöllisesti.

Opettajia kouluttamassa

Keskiviikko kului kokonaan Kontiolahdella, jossa ohjelmassa oli opettajien koulutusta. Merja ja toinen harjoittelija Henri pitivät yhteensä kolme peda.netin peruskäytön koulutusta. Minun tehtävänäni oli seurata koulutusta ja oppia käyttöä samalla itsekin, sekä kiertää neuvomassa ja auttamassa. Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa OmaTilan merkitystä, julkisuus- ja oikeusasetuksia, sivujen luontia sekä sisällön tuottamista. Harjoittelimme opettajien kanssa esimerkiksi kalenterin luomista omalle luokalle, opastusvideoiden upottamista, profiilin muokkaamista, kuvien hakemista luokan sivuille sekä paljon monia muita toimintoja. Keskustelimme myös peda.netin mahdollisuuksista oppilaille ja opettajille.

Kotimatkalla totesin päivän yllättävän raskaaksi, vaikka en varsinaisesti opettanutkaan mitään. Opin kuitenkin paljon uutta peda.netin käytöstä ja mahdollisuuksista, mikä varmasti rasitti päätä. Porukalla totesimme, että toinen voimia vienyt tekijä oli varmasti opettajien neuvominen. Jokaisella oli omat, erilaiset ongelmansa, joihin tuli nopeasti keksiä ratkaisu. Ensinnäkin tuli keksiä, mistä kysyjä oli mihinkin tilanteeseen päätynyt ja mitä hän oikein halusi tehdä. Tämän jälkeen tuli keksiä keino toteuttaa haluttu toiminto. Koska itsekin vasta prosessoin samalla juuri oppimaani, piti jokaista asiaa todellakin miettiä. Toisaalta sain päivän aikana paljon harjoitusta peda.netin käytöstä, joten uskon peruskäytön nyt olevan omalla kohdallani hyvin hallussa.

Kello soi, joten opettajat karkasivat hakemaan kahvia. Tulivat onneksi myös takaisin :)

Torstaina opettajien koulutus jatkui, tosin aihe ja paikka vaihtuivat. Pääsimme Henrin kanssa Niinivaaran koululle opettamaan Kahoot! ja Socrative -sovellusten käyttöä. Kahoot! on selaimella toimiva ohjelma, jonka avulla on mahdollista suunnitella ja toteuttaa tietovisoja. Kysymykset ja vastausvaihtoehdot näkyvät opettajan laitteella, josta ne heijastetaan seinälle oppilaiden nähtäville. Oppilaat puolestaan vastaavat kysymyksiin esimerkiksi älypuhelimella tai tietokoneella klikkaamalla oikeaa vaihtoehtoa. Socrative puolestaan soveltuu lyhyisiin, nopeisiin kyselyihin sekä laajempiin sähköisiin kyselyihin tai kokeisiin. Tarkemmin olen kertonut Socrativesta tässä kirjoituksessa.

Henri aloitti koulutuksen Kahoot! -ohjelmasta ja puolivälissä vaihdoimme minun komentooni ja Socrativeen. Autoimme toinen toisiamme esimerkiksi tarkistamalla, että kaikki olivat pyydetyssä vaiheessa ja että koulutusta oli mahdollista jatkaa. Kiersimme myös neuvomassa ja auttamassa opettajia ja sitä kautta helpotimme toistemme työtä. Taisimme onnistua melko hyvin, sillä opettajat olivat tyytyväisiä ja he selvästi hoksasivat molempien työkalujen ideat. Myös itse olimme tyytyväisiä koulutukseen.

Tämä koulutus jäikin harjoitteluni viimeiseksi, sillä olen nyt saanut kasaan kaikki harjoittelutunnit. Ajattelin vielä laatia jonkinlaisen yhteenvedon harjoittelusta ja kertoa hieman yleisistä fiiliksistä. Sen verran voin sanoa jo nyt, että kokemus oli erittäin positiivinen! 

UEF-lähettiläänä lv. 2013-2014

Ajattelin koota tänne yhden kirjoituksen verran kertomuksia lukuvuodestani UEF-lähettiläänä. Kerron vähän lähettiläskonseptista, lähettiläänä suorittamistani tehtävistä sekä omista fiiliksistäni ja ajatuksistani.

Kuva: Varpu Heiskanen

Itä-Suomen yliopistossa otettiin syksyllä 2013 uusi askel markkinoinnissa, kun yliopisto palkkasi omia opiskelijoitaan koulutusmainonnan ja rekrytoinnin tueksi. UEF-lähettiläiksi valittiin opiskelijoita mahdollisimman erilaisilta koulutusaloilta kaikilta kolmelta kampukselta. Minut valittiin edustamaan tietojenkäsittelytiedettä, tiedekuntatasolla luonnontieteitä. 

Lukuvuoden aikana pääsin muun muassa osallistumaan abi-päiville, vierailemaan lukioissa, pitämään esityksiä yliopistolla vieraileville lukiolaisille sekä päivittämään lähettiläiden Facebookia ja blogia. Virallisesti työt päättyivät kesäkuussa, mutta loppuhuipennuksena pääsin vielä Ilosaarirockiin yliopiston ja ammattikorkean pyörittämään Loungeen töihin. Näiden virallisten tehtävien lisäksi työ sisälsi myös yliopiston eri aloihin tutustumista, materiaalin tuottamista koulutusmarkkinointia varten, haastatteluiden antamista sekä palavereita ja suunnittelua yliopiston markkinointivastaavien kanssa. Työnkuva oli siis melko laaja.

Kuten edellä todettu, lähettiläät olivat suuresti esillä myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa päivitimme sivuamme UEF-lähettiläät ja blogi puolestaan päivittyi osoitteessa http://itasuomenyliopisto.blogspot.fi/. Facebookissa ja blogissa jaoimme  muun muassa opiskeluvinkkejä, arkisia kokemuksia sekä fiiliksiä opiskelijatapahtumista. Lähettiläistä kuvattiin myös YouTube-videot, joilla pääsimme jokainen kertomaan muun muassa miksi hakeuduimme kyseiselle alalle opiskelemaan, mitä olemme opinnoista pitäneet sekä millainen oma opiskelukampus ja -kaupunki on. Itseäni videon kuvaaminen jännitti ihan hirveästi, eikä kysymyksiä saanut etukäteen. Jännitys näkyy videolta, mutta ajattelin kuitenkin liittää sen tähän mukaan. Video on kuvattu yliopiston kirjastolla ja kuvissa vilahtaa myös Opparin työskentelytiloja, pääasiassa tietokonesalia.

Kokonaisuudessaan lähettiläsvuosi oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Opin paljon uutta yliopiston koulutusaloista ja löysin paljon uusia, kiehtovia aloja. Pääsin myös lähietäisyydeltä tutustumaan yliopiston markkinointisuunnitelmaan ja markkinointiin käytännössä. Lähettiläiden tuli esimerkiksi itse sopia lukiovierailuista opinto-ohjaajien kanssa. Pelkästään kiinnostavan mutta informatiivisen esittelysähköpostin lähettäminenkin oli alussa melko haastavaa. Samoin joka kerta Facebookia ja blogia päivittäessä tai lukiovierailulla tuli pitää mielessä se, että tavallaan edustan yliopistoa ja sen opiskelijoita. Pyrinkin pitämään tämän aina mielessä, tosin koin tärkeäksi myös olla aina rehellinen ja kertoa asioista niin kuin ne ovat.

Lähettiläät Annu, Juho ja Miika valmiina Joensuun abi-päivään

Lähettiläskonseptia kokeiltiin ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2013-2014. Olimme siis ikään kuin testiryhmä, jonka perusteella toimintaa arvioitiin ja kehitettiin. Tämä tilanne aiheutti joskus vaikeuksia, sillä kenelläkään ei välttämättä ollut tietoa kaikista toimintatavoista. Toisaalta tilanne tarjosi myös huikean mahdollisuuden osallistua toiminnan kehittämiseen ja palautteitamme otettiinkin hyvin vastaan. Ilmeisesti lähettiläskonsepti todettiin toimivaksi, sillä sitä jatkettiin myös lukuvuonna 2014-2015. Tänä vuonna lähettiläät ovat erit, jotta kaikki koulutusalat tulisivat mahdollisimman tasapuolisesti esille. On hienoa huomata, että tämän vuoden lähettilästoiminnassa on otettu huomioon myös omia kehitysideoitani. Tätä kautta tunnen tavallaan olevani edelleen yksi tärkeä osa lähettiläskonseptia ja uusien lähettiläiden toimia onkin ollut mielenkiintoista seurata.

iPad-koulutusta eskareille ja opettajille

Tänään maanantaina vierailimme ensin Huvikummun päiväkodissa ja myöhemmin iltapäivällä Onttolan koululla. Molempien vierailujen teemana oli iPadin käyttö: Huvikummussa pidimme kahdelle eskariryhmälle iPadin peruskäyttöä ja Onttolassa opettajille äidinkielen ja matematiikan opetuspelejä.

Kiertelemässä luokassa. Kuvasta kiitos Henrille!

Huvikummussa pääsin vetämään ensimmäisen tunnin ja seuraamaan toisen. Tuttuun tapaan aloitimme laitteeseen tutustumisen kuvaamisen kautta. Kuvasimme valokuvia, selfieitä ja pilakuvia ja tutustuimme kuvien poistamiseen. Lopputunnista eskarit saivat kokeilla ohjatusti Matikkakunkku-sovellusta ja vapaasti muita opetuspelejä. Tunnin jälkeen vaihdoimme nopeasti ryhmää ja toinen harjoittelija Henri pääsi vuorostaan vetämään tunnin samalla konseptilla.

Kodable menossa

Lounastauon jälkeen suuntasimme Onttolaan. Opettajat olivat saaneet melko vasta käyttöönsä iPadit ja kaipasivat hieman tukea laitteen hyödyntämisessä opetuksessa. Merja piti aluksi lyhyen peruskoulutuksen laitteen käytöstä, minkä jälkeen opettajat siirtyivät luokkatasoittain ryhmiin. Aloitin 1-2. luokkien opettajien ryhmästä ja kerroin heille hyödyllisistä äidinkieleen liittyvistä sovelluksista. Kävimme myös läpi, kuinka sovelluksia ladataan App Storesta ja opettelimme hieman niiden käyttöä. Lopputunnista puolestaan autoin 3-6. luokkien opettajia sovellusten kanssa.

Eskareiden opetus sujui tänäänkin erittäin hyvin. Tuntuu, että saan koko ajan lisää varmuutta siihen, miten tämän ikäisiä tulisi opettaa ja mihin erityisesti kiinnittää huomiota. Opettajien koulutus puolestaan sujui sekin hyvin. Opettajat olivat aivan yhtä innokkaita kuin eskarit ja lähes yhtä rohkeita kokeilemaan kaikkea uutta. Opettajien koulutus oli tällä kertaa ennemminkin ryhmän tuutorointia, mikä sekin auttaa kehittämään ryhmän neuvomista ja yksilöiden huomiointia ohjauksessa. Mukava ja opettavainen päivä siis jälleen takana!

Senioreita opettamassa

Esittelin tässä blogissa viikko sitten Opparin, jossa teen opintojeni ohella IT-neuvojan töitä. Nyt olisi vuorossa seuraavan työpaikkani esittely. Joensuun seudun kansalaisopisto on Joensuun seudun viiden kunnan oma paikallinen palvelu. Opetus- ja harrastetarjontaa on laidasta laitaan niin lapsille kuin iäkkäämmille, liikunnasta käsitöihin. Mitä minä sitten kansalaisopistolla oikein teen ja miten olen päätynyt sinne?

Senioreiden kanssa hymy on usein herkässä, syksy 2013

Syksyllä 2011 osallistuin Ainepedagogiikan perusteet -kurssille, joka sisältyi opettajan pedagogisiin opintoihin. Kurssin suoritustapana oli vierailu erityyppisiin oppilaitoksiin, näiden opetussuunnitelmiin tutustuminen sekä lopputyönä kurssin suunnittelu jollekin näistä oppilaitoksista. Vierailulla kansalaisopistolle olin hieman kipeä ja vierailun sisältö jäi melko hämäräksi, mutta mieleeni jäi selvästi yksi asia: kansalaisopistolla kaivattaisiin senioreiden sosiaalisen median kurssia, sillä aihealue on nykyisille opettajille uusi, eivätkä he uskalla tarttua siihen. Kun tuli aika tehdä kurssin lopputyö, muistin tämän asian ja suunnittelin kyseiseen tarpeeseen vastaavan kurssin. Oman kurssini opettaja arvioi kurssisuunnitelmani ja kehotti minua esittelemään sen kansalaisopiston tietotekniikkakurssien vastaavalle opettajalle. Arastelin hieman, mutta otin kuitenkin yhteyttä opistolle Terho Kontkaseen ja kävin esittelemässä suunnitelmani. Hän piti suunnitelmastani ja pienin muutoksin se otettiin mukaan kurssitarjontaan. Ensimmäinen senioreiden some-kurssi, Iloa Internetistä seniorille, pyörähti käyntiin syksyllä 2012. 

Jännitin aluksi erittäin paljon senioreiden opettamista, sillä minulla ei ollut vielä vastaavaa kokemusta. Pian kuitenkin huomasin, että pärjäsin erittäin hyvin, ja aloin rentoutua ja jopa nauttia opettamisesta. Senioritkin pitivät sekä kurssista että minusta opettajana, mikä antoi hurjasti itseluottamusta. Koska kurssi onnistui sen verran hyvin, pääsi se heti keväällä uudestaan kurssitarjottimelle ja lopulta jäi kurssitarjontaan kerran syksyllä, kerran keväällä.

Olen jokaisen some-kurssin alusssa kysynyt osallistujilta näiden toiveita kurssin sisällön suhteen ja sitä kautta valikoinut käsiteltäviä palveluja. Myös kurssilaisten taso on hieman vaikuttanut valittuihin palveluihin, sekä kuinka syvällisesti olemme niitä opiskelleet. Olenkin pyrkinyt räätälöimään jokaisen kurssin sen osallistujien näköiseksi. Olemme käsitelleet kursseilla ainakin seuraavia aiheita:

Kuvakaappaus kansalaisopiston lehdestä

Blogit
YouTube
Facebook
Twitter
Keskustelupalstat
Huuto.net
Tori.fi
Wikipedia
Skype
Googlen palvelut

Sosiaalisen median lisäksi olen suunnitellut ja toteuttanut keväällä 2014 senioreille kurssin liittyen verkkopankki- ja kansalaispalveluihin. Kurssin alussa kävimme läpi kaikkien yleisimpien pankkien verkkopankkien toiminnan. Kurssin loppupuoli sen sijaan keskittyi erilaisiin kansalaispalveluihin, kuten Verohallintoon, sähköisiin terveyspalveluihin, KELAan ja tietoturvaan. Kurssi oli senioreille erittäin hyödyllinen, mutta laajan ja hankalasti omaksuttavan sisällön vuoksi pitkä ja melko hinnakas. Kenties tästä syystä kurssi ei enää syksyllä kerännyt tarpeeksi osallistujia, ja omien kiireideni vuoksi päätin, etten tarjoa kurssia enää tänä keväänä. Sen toteutus taisi siis jäädä ainutkertaiseksi, mutta toisaalta tämänkin kurssin suunnittelu ja toteutus antoi minulle kokemusta ja varmuutta.

Seuraava senioreiden sosiaalisen median kurssi olisi tarkoitus järjestää tänä keväänä. Kurssin nimi on muuttunut ja kertoja hieman vähennetty, joten tällä kertaa sisältö jää hieman aiempaa suppeammaksi. Kurssin alussa jännittää aina hieman se, millaisia kurssilaiset ovat ja mitä he odottavat kurssilta. Kokemuksen perusteella odotan kuitenkin iloisia ja kiinnostuneita opiskelijoita, joiden kanssa on erittäin miellyttävää työskennellä.

Vierailulla Viinijärven koululla

Kävimme tänään aamupäivällä vierailulla Viinijärven koululla. Kuten eilen kirjoitinkin, siellä järjestettiin tänään pajapäivät, jossa pajoja pitivät eri toimijat ja järjestöt. Bongasin koululla ainakin Jokipoikien, Jipon, Unicefin sekä Viinijärven Urheilijoiden väkeä, tosin suurin osa jäi varmasti vielä näkemättä. Meidän pajamme teemana oli tablet opetuksessa. Erikoisen tästä tapahtumasta teki se, että tällä kertaa meillä ei ollut iPadeja mukana, vaan käytimme koulun Samsung-minitabletteja. Laitteille ei ollut saatavilla kaikkia tuttuja iPadien sovelluksia, kuten esimerkiksi Puppet Palsia. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä opettaja oli keksinyt vaihtoehtoisia sovelluksia.

Taululle oli listattu erilaisia oppimispelejä

Pajassa oli tablettien lisäksi tarjolla mahdollisuus rakentaa unelmien koulu -teemaista lautapeliä tai pelata Ekapeliä. Lautapeli taisi jäädä melko vähälle käytölle, mutta Ekapeliä pelasivat aika monet. Olen aiemmin kuullut Ekapelistä, mutten koskaan kokeillut tai muuten tutustunut siihen tarkemmin. Nyt pajan yhteydessä pääsin testaamaan sitäkin. Vaikutti erittäin hyvältä ja mukaansatempaavalta oppimispeliltä. Ekapelille ei kuulemma vielä ole kehitetty tablet-versiota, se olisi kyllä suuri plussa.

Ekapelin pauloissa, kuvasta kiitos Henrille!

Paja sujui erittäin hyvin ja pajasta vastannut opettaja kiitteli kovasti vierailustamme. Myös meille paja oli hyödyllinen, sillä saimme useita vinkkejä toimivista opetuspeleistä. Joskus erilaiset laitteet ja käyttöjärjestelmät saattavat aiheuttaa ongelmia tai ainakin päänvaivaa, kuten nytkin meinasi aluksi käydä. Tilanne on kuitenkin mahdollista muuttaa positiiviseksi esimerkiksi juuri oppimalla toisilta ja jakamalla tietoa. Usein on myös mahdollista, että laitteita käytetään esimerkiksi pareittain. Tällöin kaikille ei tarvitsekaan riittää omaa ja oppilaat voivat yhdessä tutustua laitteen käyttöön. Lapset ovat erittäin nopeita oppimaan, joten erilaiset laitteet eivät ole este, korkeintaan pieni hidaste. Mielestäni tätä samaa ajatusta voidaan soveltaa myös silloin, kun opetuksessa käytetään oppilaiden omia laitteita. Jokaisella ei tarvitse olla omaa ja samanlaista laitetta käytössään, vaan aina on mahdollista soveltaa ja käyttää niitä, mitä tarjolla on.

Ensi viikolla starttaa harjoittelun virallisesti viimeinen viikko. Ohjelmassa on ainakin sekä eskareiden että opettajien koulutusta. Lisäksi tarkoituksenani olisi osallistua mm. tablet- ja 3D-tulostimien esittelyihin sekä sivistystoimen asiantuntijaryhmän kokoukseen, eli aika monipuolista ohjelmaa on jälleen luvassa.

Sanapeli menossa

Peda.net -ohje: Socrative

Työelämäharjoitteluuni sisältyy tuntien pitämisen lisäksi myös paljon itsenäistä työskentelyä. Olen esimerkiksi tutustunut iPad-sovelluksiin sekä suunnitellut oppitunteja ja iPad-pajoja. Lisäksi olen laatinut Peda.net -sivustolle ohjeen Socrativen käytöstä. Ohje löytyy joko polun kautta Peda.net > Joensuu > ICT-sivut > Ohjeita ICT:n opetuskäyttöön > Socrative -sähköinen kysely/koe tai suoraan täältä: https://peda.net/id/30e4a2b29.

Socrative on työkalu, jonka avulla opettajan pystyvät luomaan ja pitämään muun muassa lyhyitä äänestyksiä, kyselyitä ja vaikka kurssikokeita. Kyselyitä on myös mahdollista jakaa toisten opettajien käyttöön. Kyselyiden tuloksen tallentuvat Socrativeen ja lisäksi ne on mahdollista ladata itselleen tiedostona. 

Kuvakaappaus Socrativen etusivulta

Mielestäni Socrative on melko helppokäyttöinen ja kätevä tapa järjestää lyhyitä äänestyksiä ja kokeita. Aluksi hämmennystä saattaa aiheuttaa erilaiset kyselytyypit ja niiden käyttötarkoitukset, kuten nopea äänestys (Quick Question) ja kysely (Quiz). Tutkimalla tai ohjeita lukemalla erot kuitenkin tulevat nopeasti esille. Kyselyiden luominen on mielestäni yksinkertaista, kuten myös niiden aloittaminen. 

Aloitin Socrativen käyttöohjeiden laatimisen tutustumalla ensin ohjelman toimintaan. Kokeilin itse kyselyiden luomista ja nopeita äänestyksiä. Socrative sallii ohjelman avaamisen myös toiseen välilehteen, jolloin on mahdollista kirjautua oppilaana ja kokeilla samanaikaisesti ohjelman toimintaa oppilaan ja opettajan näkökulmista. Tämä auttoi minua hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoja ja niiden toimimista käytännössä.

Kun Socrativen käyttö oli minulle pääpiirteissään tuttua, aloin etsiä Internetistä valmiita käyttöohjeita. Tarjontaa selattuani totesin, että ohjelman ulkoasu on muuttunut viime aikoina, joten päätin luoda täysin omat ohjeet. Aloin muodostaa ohjetekstejä ja ottaa kuvakaappauksia eri vaiheista. Upotin ohjeisiin myös YouTube-videon, sekä lisäsin linkin Socrativen YouTube-kanavalle. Koetin tehdä ohjeista mahdollisimman selkeät, jotta niiden avulla olisi mahdollista opiskella itsenäisesti ohjelman käyttöä. Toivon, että ohjeista olisi opettajille hyötyä!

Aiemmasta ohjelmasta poiketen pääsenkin huomenna perjantaina Merjan mukaan Viinijärven koululle. Siellä järjestetään pajapäivät, jossa 1-6 luokkien oppilaat kiertävät eri järjestöjen ja toimijoiden pitämiä pajoja. Meidän pajamme teemana on tablet opetuksessa. Tässä taas yksi osoitus siitä, että ICT-ohjaajan työ voi olla hyvinkin monipuolista.

Eskareita ja 3-4. luokkaa opettamassa

Tänään maanantaina oli jälleen aika palata harjoittelun pariin. Pääsin aamulla opettamaan iPadien käyttöä eskareille ja iltapäivällä 3-4. luokkalaisille.

Kuvakaappaus Draw-ohjelmasta

Aloitimme aamun Kanervalan päiväkodilla, jossa innokkaat eskarilaiset jo odottivatkin meitä. 24 eskarin ryhmä oli jaettu puoliksi, ja molemmat ryhmät pääsivät vuorollaan kokeilemaan iPadien käyttöä. Laiteet olivatkin eskareille jo tuttuja, sillä heille oli jo aiemmin syksyllä pidetty iPad-pajaa. Tämänpäiväisen koulutuksen tarkoituksena oli syventää osaamista ja tutustua erilaisiin mielenkiintoisiin sovelluksiin. ICT-ohjaaja Merja piti ensimmäisen ryhmän tunnin. Pääsin seuraamaan hänen esimerkistään, miten 6-vuotiaita opetetaan, sillä en ole aiemmin opettanut eskareita. Seuraamisen lisäksi pääsin avustamaan pieniä oppilaita ja neuvomaan hankalissa kohdissa. Itse laitteiden käyttö ja toiminnot olivat lapsille selvää kauraa: eniten ongelmia aiheuttivatkin esimerkiksi englanninkieliset tai pitkät suomenkieliset kirjalliset ohjeet. Ohjaajien ja opettajien avulla näistäkin kuitenkin selvittiin.

Kun ensimmäisen ryhmän tunti oli ohi, pääsi toinen eskariryhmä touhuamaan iPadien kimpussa. Pääsin myös itse vetämään tämän ryhmän tunnin. Kävimme läpi saman sisällön kuin edellinenkin ryhmä, eli Draw- ja Puppet Pals HD -ohjelmat. Draw on hyvin yksinkertainen piirrustusohjelma, josta töitä voi ottaa helposti myös talteen ja vaikka tulostaa luokan seinälle tai lähettää vanhempien sähköpostiin. Puppet Pals -ohjelman avulla voi puolestaan luoda nukketeatteriesityksiä. Oppilaat voivat itse valita hahmot ja taustat, sekä liikutella ja vaihdella näitä mielensä mukaan. Esitykset äänineen ja liikkeineen on myös mahdollista tallentaa ja siirtää esimerkiksi tietokoneelle, josta niitä voi katsella myöhemmin vaikka koko luokan kanssa.

iPadit jäävät eskareiden käyttöön koko viikoksi, jolloin he pääsevät harjoittelemaan muun muassa äidinkieltä ja matematiikkaa laitteiden avulla. Ilokseni eskarin opet pyysivät minua mukaan avustamaan huomiselle äidinkielen tunnille, joten suuntaan piakkoin takaisin eskareiden pariin..

Kuvakaappaus Puppet Pals HD -ohjelmasta

Eskareiden jälkeen otimme suunnaksi Niittylahden opiston, jossa meitä odotti Nepenmäen koulun siirtoluokka, 3-4. luokkalaisten pienryhmä. iPad-koulutukseen oli varattu kaksi oppituntia ja pääsin itse vetämään molemmat tunnit. Aloitimme ensimmäisen tunnin tutustumalla laitteisiin. Harjoittelimme muun muassa valokuvaamista, kuvien katselua, poistamista sekä keskustelimme hyvistä kuvauskäytänteistä. Oppilaat saivat myös hetken kokeilla laitteita vapaasti. Suosikiksi nousivat Lego-pelit sekä koodauspeli Kodable.

Keskustellaan 3-4. lk kanssa, miksi ketään ei saa kuvata ilman lupaa. Kuvasta kiitos harjoittelijatoverilleni Henrille!

Välitunnin jälkeen opastin myös tälle ryhmälle Puppet Pals HD -ohjelman käyttöä. Oppilaat kuuntelivat ensin erittäin tarkasti ohjeita, kunnes luvan saatuaan alkoivat kehitellä ohjelman avulla aivan huikeita tarinoita. Aika kului kuin siivillä ja oppilaat olivat hieman yllättyneitä tunnin loppumisesta. Kehuin lopuksi oppilaita heidän keskittymisestään ja hienosta työskentelystä, sillä nämä asiat eivät kuulemma ole itsestäänselvyyksiä heidän kanssa työskennellessä. Vastavuoroisesti sain ryhmän opettajilta sekä harkkaohjaajaltani kehuja rauhallisesta ja selkeästä opetuksesta. Myös itselleni jäi hyvin onnistunut ja positiivinen fiilis tästä päivästä.

iPadit tosiaan jäivät eskareille ja pienryhmälle täksi viikoksi, joten huomista lukuun ottamatta en tällä viikolla pääsekään enää opettamaan. Sen sijaan tarkoituksenani olisi työstää harjoitteluun liittyen Peda.nettiin materiaalia Socrative-ohjelman käytöstä. Linkitän materiaalin tännekin kunhan se tässä viikon aikana valmistuu.